Eteisvärinän seulonta

Seulonta määritellään WHO: n mukaan [1] sairauden etsimiseksi oletetusti terveeltä ja oireettomalta väestöltä, jolla nopeasti ja yksinkertaisin testein tai tutkimuksin voidaan valitulta joukolta tunnistaa sairaus jo varhaisessa vaiheessa. Seulonnan tulee sisältää kaikki ydinkomponentit seulontaprosessista, aktiivisesta seulontaan kutsusta hoidon valintaan niille, joilla sairaus diagnosoidaan.

Eteisvärinän seulonta voidaan suorittaa usealla eri tavalla. Opportunistisessa seulonnassa seulontatesti suoritetaan samassa yhteydessä, kun potilas hakeutuu hoitoon jostain muusta syystä kuin vain seulonnan vuoksi. Järjestelmällisessä seulonnassa taas tietty väestönosa kutsutaan aktiivisesti seulontaan.

Vuosien 2014 ja 2018 välillä, viranomaiset useissa maissa kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa ovat arvioineet, pitäisikö kansallinen eteisvärinän seulontatutkimus ottaa käyttöön. Kaikki edellä mainitut maat ovat arviointien perusteella todenneet, ettei kansallisen eteisvärinäseulonnan suosittelemiseksi ole vielä tarpeeksi tieteellistä näyttöä. Erityisesti on pyydetty lisänäyttöä siitä, että seulonnassa löydetystä jaksoittaisesta eteisvärinästä kärsivillä potilailla on sama aivoinfarktin riski, kuin rutiinihoitotoimenpiteiden ohessa havaitun eteisvärinän oireettomilla ja oireilevilla potilailla [2, 3, 4, 5]. Jokainen maa on kuitenkin valmis nostamaan kysymyksen uudelleen esille, kun lisänäyttöä kansallisen eteisvärinäseulonnan hyödyistä on saatavilla.

Euroopan Kardiologinen Seura (ESC) suosittelee vuonna 2016 annetussa eteisvärinäohjeistuksessa eteisvärinän opportunistista seulontaa pulssintunnustelulla tai EKG:n ottamisella yli 65-vuotiailta perusterveydenhuollon käynnin yhteydessä. Lisäksi ohjeistus sisältää suosituksen systemaattisesta EKG-mittauksesta kaikilta 75 vuotta täyttäneiltä sekä sitä vahemmilta henkilöiltä, joilla aivoinfarktin riski on kohonnut. Tämä suositus perustui ensisijaisesti STROKESTOP-tutkimukseen [6].

Konsensusryhmä AF-SCREEN International Collaboration muodostettiin vuonna 2016. Ryhmä kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijaa eteisvärinän sekä eteisvärinän seulonnan alalta 31:stä maasta ympäri maailmaa. Ryhmällä on tähän mennessä ollut kaksi kokousta, 2016 Roomassa ja 2017 Barcelonassa. Vuonna 2016 julkaistiin konsensusasiakirja (nk.Whitepaper for screening), jossa korostetaan useita tärkeitä seulonnan osia. Ryhmä nostaa esille mm. aivoinfarktin riskin eteisvärinän löydyttyä seulonnassa sekä huomauttaa, että seulonnassa löydettyihin eteisvärinöihin tulisi reagoida. Parhaimpina seulontamenetelminä nostetaan esille yksikanavaiset EKG-järjestelmät, koska ne tuottavat EKG:n jonka perusteella diagnoosi voidaan tehdä ja ovat myös kustannustehokkaita. [7].

Viitteet

1. World Health Organisation, Screening. http://www.who.int/cancer/prevention/diagnosis-screening/screening/en/  2018-01-18
2. Socialstyrelsen (2017) Screening för förmaksflimmer i syfte att förebygga stroke – Rekommendation och bedömningsunderlag.
3. UK National Screening Committee (2014) Screening for Atrial Fibrillation in People aged 65 and over A report for the National Screening Committee
4. Health Information and Quality Authority (2015) Health technology assessment (HTA) of a national screening programme for atrial fibrillation in primary care.
5. U.S. Preventive Services Task Force (2018) Screening for Atrial Fibrillation With Electrocardiography: An Evidence Review for the U.S. Preventive Services Task Force. Draft
6. European Society of Cardiology. 2016 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation developed in collaboration with EACTS. European Heart Journal (2016) 37, 2893–2962 doi:10.1093/eurheartj/ehw210
7. Freedman, B. et.al. Screening for Atrial Fibrillation A Report of the AF-SCREEN International Collaboration. Circulation. (2017) 135:1851-1867